Minulle on tullut mukavasti viestejä tämän sivuston kautta ja monessa yhteydenotossa on kysytty, pystyykö jonkun tietyn reitin ajamaan päivässä sekä pyydetty kertomaan reittisuosituksia tietynmittaisille reissuille. Vastauksissani olen alkanut toistamaan itseäni niin usein, että lienee helpointa antaa reittisuosituksia tällä palstalla.
Mielestäni päivässä pystyy ajamaan reitin kuin reitin, mutta jokaisen on kuitenkin arvioitava oma kuntotasonsa ja kestävyytensä itse. Parempi on kuitenkin olla yliarvioimatta kuntoaan ja varauduttava tarpeellisella määrällä energiaa ja vaatetta. Repun paino, ilman lämpötila, tuulen voimakkuus, vesisade, märkä maa jne. ovat tekijöitä, jotka myös vaikuttavat tuntureilla voimakkaasti. Itse olen ajanut useita yli 60 km päivämatkoja kevyen repun kanssa, mutta olenkin ajanut paljon tuntureilla ja tottunut pitkiin puuduttaviin nousuihin sekä muihin maaston tuomiin haasteisiin. Korkeuseroiltaan tasaisempaan maastoon tottuneille reittien vaativuus voi tulla yllätyksenä ja 30–40 km päivämatka voi tuntua pitkältä, vaikka kotinurkilla menisi pidempiäkin lenkkejä. Kaikki reitit sopivat myös parin päivän reissuille ja ehkä parempi onkin lähteä tuntureille katselemaan maisemia ja ajamaan rauhallisesti. Yö tai pari poissa sivistyksen parista voi tehdä hyvää itse kullekin. Pidempää reissua, 3-4 yötä, koostettaessa olen suositellut lähtemään Baddasta Kuoppilasjärven reittiä Utsjoelle. Päätepisteestä riippuen tämä 30–40 km pitkä reitti sopii mielestäni hyväksi aloitukseksi pidemmälle reissulle. Ensimmäisen yön voi viettää Utsjoen kylällä tai vaikka Utsjoen Ailiggaalla, josta reitti jatkuu seuraavana päivänä kohti Skalluvaaran poroerotuspaikkaa. Tällekin osuudelle on valittavissa muutamia eri vaihtoehtoja. Toisena päivänä voi jatkaa Riekkojärvien reittiä kohti Kaldoaivin reittiä, jonka varrella voi viettää toisen yön. Kannattaa harkita myös pistäytymistä Vetsijärvellä, joka on kaunista seutua. Kolmantena päivänä voi jatkaa joko Pulmankijärvelle tai Njuohgarggun reittiä Njallavaaraan. Matkaa kertyy reittivalinnoista riippuen 130–170 km ja lisäyötkään eivät välttämättä ole pahitteeksi. Reiteillä on monenlaisia haasteita, joista olen kertonut tarkemmin reittiesittelyissä. Muillakin reiteillä riittää nähtävää ja koettavaa!
0 Comments
Sivuille on nyt lisätty reittikuvaus Nuvvus Dalvadas -reitistä sekä video Maastopyöräilyä Kaldoaivissa. Videon otokset ovat muutama päivä sitten tekemältäni Pulmankijärvi Njallavaara reissulta. Kuvaus on toteutettu osin käsivaralla, joten muutamat heilahdukset sallittakoon :)
Tänään (tai siis tähän aikaan yöstä eilen 5.6.2013) tuli korkattua maastopyöräilykausi tuntureilla, kun kävin ajamassa lenkin Kaldoaivilla. Lähdin ajamaan Kaldoaivin reittiä Pulmankijärveltä ja kävin huiputtamassa Alla Gálddoaivin. Huiputuksen jälkeen palasin samaa reittiä hieman takaisin päin ja suuntasin Njuohgarggun reitille, jota pitkin ajelin aina Njallavaaraan saakka. Matkaa kertyi hieman yli 60 km, jonka ajamiseen kului aikaa noin viisi ja puoli tuntia. Tuntureilla keskinopeudekseni muodostuu usein noin 10 km/h (+-2 km/h) ja tähän ei siis lasketa taukoja. Viime päivien erityisen lämmin sää on jouduttanut lumien sulamista pohjoisimmassa Lapissa - Utsjoellahan oli muutamia päiviä sitten yli 30 asteen hellettä. Niinpä tuntureilla menevät reitit olivat pääasiassa kuivat, mutta muutamissa kohdissa oli vielä lunta ja sulamisvedet virtasivat. Muutamia vuosia sitten näihin aikoihin Njuohgarggun reitillä oli todella märkää ja lunta siellä täällä. Vuodet eivät siis ole edelleenkään veljiä. Muutama muukin oli jäljistä päätellen käynyt toteamassa reittien tilanteen ainakin Njuohgarggussa saakka. Kaldoaivin reitillä ei muiden kulkijoiden jälkiä näkynyt. Pakko vielä muistuttaa, jos olet lähtemässä tuntureille pyöräilemään, ota mukaasi kunnolliset suunnistusvälineet - kartta, kompassi ja gps. Vaikka olen kulkenut Njuohgarggun reittiä useamman kerran, niin edelleenkään en pysy koko aikaa oikealla uralla. Jälki katoaa tai on vaikeasti havaittavissa useaan otteeseen, jolloin on helppoa mennä harhaan. Hukatessani reitin toki tiesin, missä se tulee taas vastaan, mutta ensikertalaisella tätä "etua" ei ole. Tuntureilla tuli kokeiltua myös Utsjoen Infokarttaa puhelimella. Yllätyksekseni Saunalahden (Elisan) 3G-verkko pelasi Njuohgarggun reitillä ja pystyin vaivattomasti selailemaan karttaa ja näkemään sijaintini kartalla. Joka paikassa ei kuitenkaan ole kuuluvuutta, saati 3G-verkkoa, joten pelkästään tämän palvelun varaan ei suunnistamista kannata jättää! Ohessa muutamia kuvia tältä päivältä: Se sokeripala Gálddoainurkin pohjoispuolella: Alla Gálddoaivin huipulla: Utsjoen Infokartta: Njuohkarjärven porokylän seitakivi: Muitakin ollut liikenteessä: Kuljettu reitti: Reitin korkeuskäyrä:
Tärkein asia tätä sivustoa tehdessäni on ollut Utsjoen maastopyöräilyyn soveltuvien reittien esitteleminen, jotta muillakin olisi mahdollisuus kokea pohjoisimman Lapin ainutlaatuiset maastopyöräilymaastot. Minua on kuitenkin pyydetty lisäämään sivustolle esittely myös itsestäni ja maastopyöräreittien kartoittamisesta: olen syntynyt 1980-luvun ensimmäisellä puoliskolla ja kotoisin Utsjoelta. Tuntureilla olen liikkunut pienestä pitäen niin kävellen, hiihtäen, pyöräillen kuin moottoriajoneuvoillakin, joten kokemusta alueella liikkumisesta on kertynyt melko paljon. Maastopyöräilyn aloitin 1990-luvun puolen välin tietämillä, kun halusin kulkea omatoimisesti kalalle tunturijärville ja Tenon sivujoille. Nykyään asun etelämpänä, mutta Utsjoelle ja sen erämaihin on vuoden aikana tehtävä useampia reissuja.
Utsjoen maastopyöräilyreittejä esittelevän sivuston luominen oli hautonut mielessäni jo muutamia vuosia. Kuvamateriaalia minulla ei kuitenkaan ollut tarpeeksi kaikilta reiteiltä, joten kesällä 2012 päätin ajaa ja kuvata parhaimmat reitit uudelleen. Samalla tuli ajettua myös reitit, joita en aikaisemmin ollut ajanut kokonaan. Reitit tallensin Garminin GPS-sykemittarilla. Pisimmillään päivämatkoiksi tuli lähes 70 kilometriä keskinopeuksien ollessa noin 10-13 km/h. Tämä sivusto on siis täysin yksityishenkilön tekemä, eikä liity Teno360 -hankkeeseen, mutta olen kuitenkin avustanut hankkeen reittien syntymistä omalla panoksellani. Utsjoella maastopyöräreittien kartoittaminen Teno360 -hankkeessa aiheutti keskustelua erityisesti poroelinkeinon osalta. Pelkona on, että maastopyöräilijät häiritsisivät porojen elintapoja ja poronhoitoa. Me maastopyöräilijät voimme kuitenkin osoittaa nämä pelot turhiksi omalla käytöksellämme, jolloin sopu poroelinkeinon kanssa säilyy. Jokamiehen oikeudet oikeuttavat maastopyörällä ajamisen tuntureilla, mutta ne myös kieltävät porojen ja muiden eläimien häiritsemisen. Suosittelen välttämään turhaa liikkumista Skalluvaaran alueella syksyllä poroerotusten aikaan, jotka alkavat syys-lokakuussa. Myös roskat on syytä tuoda pois tunturista, jotta ainutlaatuinen luonto säilyisi mahdollisimman alkuperäisessä tilassaan. Toivottavasti näistä sivuista on ollut apua ja iloa maastopyöräreissua Utsjoelle suunnitellessasi. Jos sinulla on jotain kysyttävää reiteistä tai alueesta maastopyöräilyyn liittyen, niin laita viestiä sivuilla olevan palautelaatikon kautta tai Fillarifoorumin Lapin polut -palstalle. Timo M. |
Tekijä
Utsjoelta kotoisin oleva maastopyöräilyn harrastaja. Vähän tarkempi esittely tämän blogin ensimmäisessä postauksessa. Arkisto
July 2019
|