Njuohgarggun reittiä Njuohkarjärvelle, josta Áitevárrille menevää maastouraa ja lopuksi polutonta taivalta Sohkardohppalle sekä Buolzzat -harjuille. Kävelyretki Mielkecohkkalle ja Sirddávziin. Sirddávziin on mahdollista mennä pyörällä Kuoppilasjärven autiotuvan suunnalta, mutta joutuu myös tunkkaamaan.
0 Comments
Liian monta kertaa olin ajanut Kaldoaivin reittiä poikkeamatta Goallágotteoaivilta Ylä-Pulmankijärven suuntaan Junkers JU-52 lentokoneenhylylle, Adolfin kammille ja kammin lähellä olevalle vesiputoukselle. Viimeisellä reissullani Utsjoelle otin nuo Kaldoaivin ihmeet ensisijaiseksi kohteekseni ja ensimmäisen reissuni suuntasinkin niille. Matkaan lähdin Pulmankijärveltä ajaen Kaldoaivin reittiä noin 29 km, kunnes poikkesin Goallágotteoaivilta kohti Goallágottecohkkaa. Poluton maasto oli kohtalaista ajettavaa, mutta muutama jänkä ja kivikkoinen kohta vaativat taluttamista. Pulmankijoen yli pääsi kätevästi kiviä pitkin suoraan Junkersin kohdalta. Junkersin tarina: Miesten maailma -lehden artikkeli kopioitu Lapin Sotahistoriallisen seuran sivuilta Hylyltä otin suunnaksi Kevon tutkimusaseman talkoolaisten 1960-luvun lopulla rakentaman ja muutama vuosi sitten peruskorjatun Adolfin kammin. Kammi on hyväkuntoinen ja siinä on makuupaikat neljälle. Kaldoaivin reitin kulkijalle kammi voikin olla vaihtoehto yöpaikaksi teltan sijaan. Kammin lähistöllä on vesiputous, joka on poikkeuksellisen jylhä muihin Kaldoaivin erämaassa tottumiini maisemiin verrattuna. Matkaa koko reissulle kertyi hieman yli 70 km, josta 13 km polutonta maastoa. Kammista, vesiputouksesta ja hylystä voit lukea lisää Retkipaikasta. Video ja kuvat reissulta alla: Rengasreittejä kaipaavillekin löytyi uutta ajettavaa. Tenontien varrelta Junttijoelta (8 km Utsjoelta Karigasniemeen päin) nousee mönkijäura tunturiin, joka vie aina Oadasanjängälle ja -järvelle saakka. Järven tuntumaan on rakennettu viime syksynä yksityisomistuksessa oleva kämppä ja sen takia/ansiosta tunturiin on muodostunut selvästi erottuva mönkijäura, jota ei ole piirretty karttoihin. Retkikartan uusista ilmakuvista uran kuitenkin pystyi näkemään. Matkaa tieltä mökin tuntumaan on 8 km ja siitä on vajaa kilometri Kuoppilasjärven reitille polutonta tunturia. Ura on helppoa ajettavaa, mutta alun parin kolmen kilometrin nousu on vaativa alkuosan jyrkkyyden takia. Oadasanjärveltä on noin 9 km singleträkkiä Utsjoen kylälle, 5 km Kuoppilasjärvelle ja 20 km Baddaan. Rengaslenkki Rastit-palvelussa. Video ja kuvia alla: Toinen uusi rengaslenkki löytyi Ailikkaan reiteiltä. Karttojen mukaan Gárnjargasta (4 km Utsjoelta Nuorgamiin päin) lähtee polku tunturiin ja menee aina Geadgeborjängälle saakka. Siitä olisi sitten noin kolme kilometriä polutonta tunturia Ailikkaan reiteille. Polku on kuitenkin kasvanut umpeen karttaan merkityssä paikassa ja oikea lähtöpaikka reitille on muutama sata metriä Utsjoelle päin olevalta entiseltä soramontulta. Polkua pystyy ajamaan hyvin, mutta muutama pieni jänkä, purojen ylitykset ja risteävät polut vaikeuttavat oikealla polulla pysymistä. Ylempänä tunturissa polku erottuu hyvin, mutta selvästikään sitä ei ole käytetty paljoa viime vuosina. Hieman ennen Geadgeborjänkää polun ylittää heikosti näkyvä maastoura, joka tulee Palopään suunnalta. Kävin uraa pitkin ensin Namahisoaivilla, jossa se kuitenkin häviää. Uskoisin, että ko. ura yhdistyy Lohiniemestä tunturiin nousevaan maastouraan. Palasin takaisin samaa uraa ja suunnistin sitä pitkin Ailikkaan reiteille. Kadotin uran monta kertaa matkalla, mutta se löytyi aina pienen etsinnän jälkeen. Lopulta ura yhdistyi Ailikkaan reitteihin pienen lammen länsipuolella paikassa, jossa muutama Ailikkaan urista kohtaa (myös kuva). Ura ei erotu kovin selvästi, mutta kasasin siihen muutaman kiven herättämään huomiota. Jos tuota reittiä lähtee ajamaan, niin suosittelen kulkemaan sen Ailikkaan suunnalta ja laskeutumaan Gárnjargaan, jolloin se on helpompi ajaa. Lisäksi kävin videoimassa Vetsijärven reitin ja ajelemassa Kaldoaivin reitiltä erkaantuvia uria. Mitään uutta mainitsemisen arvoista ajettavaa ei kuitenkaan löytynyt, mutta Vetsijärven seudun tasaisuus on aina yhtä yllättävää. Lähinnä vain matalahkot harjut tuovat vaihtelua järveä ympäröivään maastoon, kun taas hieman idempänä kohoavat Kaldoaivin korkeimmat tunturit, kuten Guorboaivi. Vetsijärvi on Kaldoaivin suurin järvi ja sehän on tunnettu Sujalan muinaisesta asuinpaikasta. Video Vetsijärven reitistä: Jos käyt ajamassa Utsjoen reiteillä ja käytät Instagramia, niin tägää kuvasi ja tunnelmasi #utsjokimtb, niin kuvat tulevat näkyviin myös tälle sivustolle.
|
Tekijä
Utsjoelta kotoisin oleva maastopyöräilyn harrastaja. Vähän tarkempi esittely tämän blogin ensimmäisessä postauksessa. Arkisto
July 2019
|