Taas on sulan maan ajokausi lopuillaan Utsjoella, ei se kausi kovin pitkä ole… Viikko sitten kävin parin yön reissun Utsjoella ja tottakai maastopyörä oli mukana, vaikka ehdinkin käymään vain yhden lyhyen lenkin tunturissa. Kolmisen tuntia vietin Ailikkaan ja Annivaaran reiteillä ja pimeäkin ehti tulla, mutta olin varautunut siihen kunnollisella lampulla. Tunturissa 1600 lumenia kuitenkin tuntuu tähän aikaan vuodesta aika vähältä. Viime vuonna ajoin tunturissa vielä marraskuussa, mutta saa nähdä, saanko aikaiseksi käydä vielä yhden reissun Utsjoella ennen lumien tuloa. Läskipyörää ei toki muutaman sentin lumikerroskaan haittaa. Kannattaa käydä vielä pyöräilemässä tunturissa, vaikka olisikin jo kuuraa tai sentti pari lunta. Jäätynyt maa helpottaa kummasti maastopyöräilyä, kun märät kohdat ovat kovettuneet. Se antaa aivan erilaisen fiiliksen tunturissa liikkumiseen, mutta kannattaa varautua liukkauteen. Kulunut kesä oli sateinen ainakin siinä määrin, että jokien, tai lähinnä Vetsijoen, ylitykset olivat vaikeita tai jopa mahdottomia. Vetsijoen ylittäminen aiheutti ongelmia monille ja se rajoitti ainakin Riekkojärvien reitillä kulkemista. Itsekin kävin kertaalleen Vetsijoen rannalla, mutta päädyin kääntymään takaisin, kun uhkarohkeilu ei kiinnostanut. Pääasiassa reitit olivat kuitenkin hyvässä kunnossa ja tänäkin kesänä tuli ajettua useampia satoja kilometrejä tuntureilla. Heinäkuussa vietin 2,5 viikkoa pohjoisessa, jolloin oli aikaa maastopyöräillä. Uusia reittejä tuli koluttua melko vähän; lähinnä Skalluvaaran suunnalta löytyi uria, joita en ollut ennen käynyt ajamassa. Heinäkuussa Utsjoella mitattiin myös Suomen kesän 2016 lämpöennätys 29,1 celsiusastetta. Tunturissa tarkeni silloin mukavasti. Utsjoki saattaa siis olla vuoden aikana Suomen lämpimin paikkakunta, mutta vastaavasti myös kylmin paikkakunta, kuten vuosina 2014 (-40,7) ja 2015 (-39,6). Vuotuinen lämpötilanvaihtelu voi siis olla jopa yli 70 astetta! Utsjokelaisten tuttujen mukaan kuluneena kesänä kylällä näkyi paljon maastopyöräilijöitä, joten kyllä ihmiset viitsivät matkustaa pitkiäkin matkoja maastopyöräilyn takia. Muutamia maastopyöräilijöitä näin itsekin Utsjoella, mutta tunturissa muiden maastopyöräilijöiden tai ylipäänsä muiden kulkijoiden näkeminen on edelleen harvinaista. Pari viikkoa sitten eteeni tuli blogikirjoitus, jossa kaksikko oli huolellisesti nauttinut Kaldoaivin maisemista maastopyöräillen. Itse syyllistyn nykyään siihen, että ajan reitit päivässä, mutta ehkä vielä joskus saan otettua teltan sekä kalastusvälineet matkaan ja maltan pysähtyä jollekin erämaajärvelle narraamaan taimenia. Muutama kuva viimeiseltä reissulta:
0 Comments
|
Tekijä
Utsjoelta kotoisin oleva maastopyöräilyn harrastaja. Vähän tarkempi esittely tämän blogin ensimmäisessä postauksessa. Arkisto
July 2019
|