Niin se taas aurinko häviää horisontin taakse Utsjoellakin. No, syksyllä tunturit ovat kauneimillaan ja yleensä myös maastopyöräreitit ajettavuuden kannalta parhaimmillaan. Kulunut kesä on ollut Utsjoella märkä ja vedet ovat olleet joissa korkealla. Maastopyöräreittien osalta lähinnä Riekkojärvien reitillä kolme ylitystä vaativa Vetsijoki on ollut monille ylivoimanen ja se on jäänyt ylittämättä. Vetsijoki on melko leveä ja voimakasvirtainen joki, ja kun pohjan kivet ovat vielä isoja ja pyöreitä, niin uhkarohkeus ei kannata. Olin heinäkuussa 2,5 viikkoa Utsjoella ja maastopyöräilyn lisäksi tein pari yön yli vaellusta tuntureille. Monena päivänä vesisade sotki suunnitelmia, mutta muutamia ihan hyviä lenkkejä pystyin toteuttamaan. Pisimmät lenkit olivat Njallavaarasta Pulmankijärvelle 60 km, Kuoppilasjärven reitti siirtymineen 55 km ja Skalluvaaran suunnilla uutta ajettavaa etsiessä 45 km. Lisäksi tuli ajettua useampia 20-35 km lenkkejä Utsjoen kylän lähipoluilla ja Norjan puolella. Kilometrejä kertyi yhteensä noin 260. Parille reissulle sain kaverinkin mukaan, joten yksin ei tarvinut jokaista lenkkiä ajaa. Sateiden lisäksi Utsjoella oli kunnolla lämmintäkin, kun muutamana päivänä lämpötila oli reilusti hellerajan yläpuolella ja mitattiinhan Utsjoella kesän lämpöennätys 29,1°C. Tunturissa pärjäsi mukavasti lyhyillä ajovaatteilla. Lämpiminä päivinä minulla oli normaalia enemmän juotavaa mukana tai sitten olin valmiiksi miettinyt, mistä otan täydennystä vesipulloon. Alla olevan videon tein Kuoppilasjärven reitistä. Reitillä täytyy ylittää Birkejoki ja olinkin varautunut siihen, että joudun etsimään ylityspaikkaa, jos joen vesi on korkealla. Yllätyksekseni joessa ei ollut tulvaa ja sen ylittäminen oli yhtä helppoa kuin ennenkin.
0 Comments
|
Tekijä
Utsjoelta kotoisin oleva maastopyöräilyn harrastaja. Vähän tarkempi esittely tämän blogin ensimmäisessä postauksessa. Arkisto
July 2019
|